Janita Hämäläinen

Saksan lähihistoria meni uusiksi

Kesän alku on mennyt Berliinissä lähinnä retrohengessä: on juhlittu 60 vuotta Liittotasavaltaa, 60 vuotta perustuslakia, 20 vuotta muurin murtumista jne. Samat vanhat naamat pitivät juhlahumupuheita. Musiikki soi.

Kunnes sitten äkkiä kaikki kylmeni. Hyinen kylmän sodan viima alkoi runsas viikko sitten yllättäen puhaltaa läpi Saksan - ja se tuntuu yhä vielä luissa ja ytimissä.

Paljastus oli monille käsittämätön: 2. kesäkuuta 1967 opiskelija-aktivisti Benno Ohnesorgin ampunut länsiberliiniläinen poliisi Karl-Heinz Kurras oli ollut Stasin agentti ja Itä-Saksan kommunistipuolueen SED:n jäsen. Sattumalta Stasi-arkistosta löytynyt todisteaineisto on pommi, joka laukesi 42 vuoden viiveellä.

Persian shaahin vastaisissa mielenosoituksissa surmansa saaneesta Ohnesorgista tuli 60-luvun lopulla radikalisoituvan opiskelijaliikkeen symbolihahmo. Kurrasista tuli puolestaan tämän liikkeen vihaama "fasistipoliisi" - länsisaksalaisen yhteiskunnan mädänneisyyden perikuva. Tästä konstellaatiosta syntyivät terrorijärjesto Punainen armeijakunta eli RAF sekä sen sisarjärjestö "Bewegung 2. Juni" - kesäkuun 2. päivän liike. Lähtölaukaus väkivallan vuosikymmenille.

Monille ns. 68-lukulaisille Kurras-paljastus on saanut aikaan tunteen, että - Hamletin sanoin - "aika on mennyt sijoiltaan". Maailmankuva on säröytynyt, ellei romahtanut. Kysymys "mitä jos olisimme tienneet tämän jo silloin?" puhuttaa. Vastauksia on vähän. Monet viikon mittaan haastattelemistani entisistä aktivisteista pyysivät aikaa sulatellakseen tapahtunutta. Kuten kirjailija Uwe Timm, Benno Ohnesorgin ystävä (mm. "Der Freund und der Fremde") sanoo, "tätä ei olisi ikinä kukaan voinut uskoa todeksi".

Todellisuudessa Karl-Heinz Kurras vakoili Stasille vuodesta 1955 lähtien peitenimellä "Otto Bohl". Asehulluna tunnettu poliisi ansaitsi tuplapalkkaa urkkimalla Länsi-Berliinissä kollegoitaan. Arkistosta löydettyjen dokumenttien perusteella ei voi sanoa, saiko Kurras Stasilta komennon surmata Ohnesorg. Eräät tutkijat eivät tosin pidä tätäkään mahdollisuutta epätodennäköisenä. Kurras oli informoinut Stasia poliisin tulevasta strategiasta Persian shaahin vierailun tiimoilta. Erich Mielken johtama salainen poliisi oli kiinnostunut epävakauttamaan tilannetta Länsi-Berliinissä. Opiskelija-aktivistin surma poliisin luodista jos mikään olisi edistänyt tätä päämäärää.

Kurras itse vapautettiin syytteistä 1967 todisteiden puutteen vuoksi. Tänään hän vaikenee - tai uhkailee kysymyksineen häiritseviä toimittajia.

Paljastusta seuraa historiankirjojen oikominen. Useat muut kysymykset seuraavat vanavedessä: Stasin urkkijoista lännessä tiedettiin - mutta tiedettiinkö tarpeeksi? Haluttiinko tietää? Kuinka tiiviisti Stasi oli soluttautunut Länsi-Berliinin poliisikuntaan? Entä kuinka moni vakooja oli soluttautunut radikalisoituvaan opiskelijaliikkeeseen - ja kuinka varhaisessa vaiheessa?

Manipulaatiota Stasin taholta oli tapahtunut selvästi joka tasolla. Arviolta noin 12 000 länsisaksalaista toimi Stasin ns. "epävirallisina työntekijöinä". Tänään Kurras-paljastuksen tuoma epävarmuus lietsoo uudestaan itä-länsi-keskustelua: muurin murtumisen jälkeen Stasi-arkiston (BstU) avulla tutkittiin lähinnä entisiä DDR-kansalaisia. Länsisaksalaisten Stasi-yhteistyöepäilyt jäivät eräitä poikkeuksia lukuunottamatta jäljittämättä. Äänet ovat taas lisääntyneet vaatimaan kaikkien länsisaksalaisten kansanedustajien, poliitikkojen ja virkamiesten Stasi-suhteiden tutkimista - mutta loppujen lopuksi siihen puuttuu poliittinen tahto.

Kuulostaako tutulta? Kylmän sodan arkistokaapeissa tonkiminen ei miellytä. Ei Saksassa eikä tähän mennessä Suomessakaan, jossa Stasi-yhteistyö kuului tietyissä piireissä arkipäivään. Stasi-arkiston historioitsijat löysivät Kurras-asiakirjat sattuman kaupalta, tutkiessaan jotain aivan muuta. Luultavasti vastaisuudessakin vain sattumaan voi luottaa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Ennen laajempia tilityksiä olisi mukava saada selvyys perusasiaan, ampuiko poliisimies Kurras vaiko ei. Janita Hämäläinen kirjoittaa: "2. kesäkuuta 1967 opiskelija-aktivisti Benno Ohnesorgin ampunut länsiberliiniläinen poliisi Karl-Heinz Kurras oli..." "Kurras itse vapautettiin syytteistä 1967 todisteiden puutteen vuoksi." Mistä syytteistä Kurras vapautettiin? Jos Kurras todettiin syyttömäksi opiskelijan ampumiseen, niin mihin perustuu käsitys, että hän ampui? Vai oliko vapauttamisessa kysymys siitä, ettei ollut näyttöä siitä, ettei poliisilla ollut oikeus ampua?
Kurrasia syytettiin tuottamuksellisesta taposta. Ohnesorgia oli ammuttu päähän n. 1,5 metrin etäisyydeltä Kurrasin aseella. Kurras myönsi ampuneensa aseellaan, hänen lausuntonsa oikeuden edessä (kaksi oikeudenkäyntiä 1967-1970/1971) olivat tosin ristiriitaisia. Ensin hän sanoi ampuneensa hätävarjeluksessa, sitten aseen lauenneen vahingossa. Oikeuden edessä hän totesi myös ampuneensa kaksi kertaa ilmaan, josta luoti kenties oli singahtanut Ohnesorgiin. Toista oikeudenkäyntiä varten todisteaineistona oli tarkoitus esittää erään kameramiehen kuvaamaa materiaalia, mutta oikeudenkäyntiä ennen kuvamateriaali oli tuhottu. Tosiasiassa siis kukaan ei tiedä tarkkaan mitä 2. kesäkuuta 1967 tapahtui. Tuomarit tosin epäilivät tarkka-ampujana tunnetun Kurrasin syyttömyyttä. Heidän lausuntonsa mukaan Kurras oli toiminut "objektiivisesti väärin" - mikä ei tosin riitä tuomitsemaan häntä. Kurrasin vapautusta todisteiden puutteesta pidettiin aikanaan oikeusskandaalina.
...
Toista maailmansotaa koskien voi vielä paljastua jymypaukkuja, esim. kysymys siitä, oliko Borman Werther ja NKVD:n mies on vailla vastausta, samoin siitä, kuka Hessin lähetti Englantiin. Hitlerkö lopetti talvisodan u.s.w. Joten on päivänselvää, ettei kylmässä sodassakaan kaikki ollut sitä, miltä näytti. Suosittelen luettavaksi Waltarin Johannes Angelosta. Kukapa tietää, ovatko nykymaailmassa Israel ja Iran verivihollisia, vaiko salakavereita?
Selvyyden saaminen siitä, ketkä suomalaiset tähän mennessä itse tunnustaneiden lisäksi olivat yhteistyössä Stasin kanssa, selventäisi menneitä poliittisia päätöksiä ja puhdistaisi ilmaa huomattavasti. Meillähän on korkeissa tehtävissä edelleen monia sellaisia, joiden menneisyys on arvelujen kohteena ja jotka ilmeisesti suojelevat itseään ja tovereitaan salailemalla vakoojatietoja. Mitä tulee kirjoituksen tapaukseen, ei vaikuta ollenkaan vaikealta uskoa, että ampuja olisi saanut käskyn DDR:stä. Vastaavia temppuja on ilmeisesti tehty ennen ja jälkeen sen teon muissakin maissa. Ehkä kuuluisin esimerkki on Venäjän viranomaisten arvailtu rooli kerrostalojen räjäytyksissä Tshetseniaan hyökkäämisen oikeuttamiseksi. Siinähän on sovellettu samaa taktiikkaa, vaikka onkin toimittu omassa maassa.
jo tähänastisen materiaalin pohjalta. Kurras oli NL:n turvallisuuden tapaus 976 listalta 4 Sachsenhausenin keskitysleiriin pidätettyjen joukossa. Jo tuolloin syy oli luvaton ase. Tapausten tutkinnat olivat kiireisiä, epätarkkoja; hänet olisi merkitty DKP:n jäseneksi jo silloin. SED perustettiin 1948. Siinä hän oli jäsen numero 2.002.373. Jotkut sanovat, ettei hänen jäsenkirjaansa vaihdettu, kun sellaista olisi tehty. Mutta Stasi totesi miehen aseintoilijaksi, katkaisi suhteet ampumisen jälkeen. Yhä 1987 kenraali Neiber märääsi "Sicherungsvorgang´in" eli Kurraksen aktien hävittämisen, joka jäi tekemättä. Lisäksi hän oli kuten Ohnesorg, ja Rudi Dutchke ja hänen murhaajansa, Itä-Euroopasta saapunut pakolainen. Mutta Ohnesorgin kuolema sopi DDR:n "aktiiviseen antifasistiseen rauhanpolitiikkaan," kuten sitä Suomessakin nimitettiin.
olivat Kurrasin sytymävuosi 1927. Saksan hävitessä hän oli nuorten mobilisoitavien joukossa. Siitä tietoa en ole nähnyt julkisuudessa. Jos hänet pantiin Sachsenhauseniin NL:n miehitystä uhkaavana miehenä ja hän tuli sieltä ulos DKP:n jäsenenä, jotakin - ehkä tärkeää - puuttuu toistaiseksi.
Onhan heitä Suomessakin. Me lähetämme nyt fiksuimman stasiagenttimme eli kansanedustaja Tiaisen Brysseliin. Ettäs siitä saavat kelvottomat byrokraatit!
Euroopan parlamenttiin oli menossa kyllä Annika Lapintie.
"Kuulostaako tutulta? Kylmän sodan arkistokaapeissa tonkiminen ei miellytä." Daniele Ganser penkoi arkistokaappeja neljä vuotta pitkin Eurooppaa, tuloksena oli väitöskirja "Naton salaiset armeijat", Operaatio Gladio ja terrorismi Länsi-Euroopassa, se julkaistiin juuri suomeksikin, suomenkieliseen osuuteen on lisätty näiden armeijoiden toiminta Suomessa. Ganser itse harmitteli, kun selvisi, etteivät nämä armeijat olleet toimineet vain Nato-maissa, vaan myös puolueettomissa maissa ja niiden tutkiminen aiheutti lisätöitä.
Suomi lienee ollut tiedustelupalveluiden todellinen puuhamaa; NL rahoitti SKP:tä, SKDL:a, TPSL:a, KEPU:tta, CIA rahoitti SDP:tä ja luultavimmin myös Kokoomusta. Säpo:lla oli epäilemättä omat kontaktinsa RKP:n piirissä ja Ahvenanmaalla.Sinänsä suomalaiset ovat osoittaneet kiitettävää taitoa pumpata ulkomaista rahaa sisäpoliittisten taistelujan rahoittamiseksi.
CIA:n lahjottavien listalta jäi pois puolustusvoimien ylin johto. Tietoja 1970-luvulle, kaikki merkit viittaavat rahanvirran jatkumiseen.
vapamuurarit Kurras-tapauksen ja Stasin kanssa? Vapaita muurareita on viime aikoina nosteltu innokkaasti kaikenlaisiin epäselviin vastuihin, kun lama on vienyt ammattimuurareiden töitä. Eivät he pelastaneet Rotchildeja kansallistamiselta, jonka toteutti Orientin pää tai jäsen Mitterand. Ei edes Danske Bank väistänyt pulmia, vaikka sen olisi pitänyt olla vapaiden muurareiden suojeluksessa. Oliko Kurraskin ehkä muurari, vai Mielke? Honeckerin he varmasti pelastivat.
Rauhassa kaikki voittavat ja rauha syntyy vain neuvottelemalla ja sopimalla asioista. Oikeushistorian periaatteiden mukaan lainsäädäntöä on kehitetty erilaisia sopimuksia mm. koston kierteen katkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Kulttuuriantropologiassa mielletään, että lainsäädännöt ovat ihmisten tekemiä sääntöjä, joiden avulla mahdollisimman monet erilaiset ihmiset voivat elää yhdessä. Kansallisten, kuten kansainvälisten sopimusten säilyttäminen on ensisijaisen tärkeätä ihmisten hyvinvoinnin, oikeuksien ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi ja vakauden säilyttämiseksi sekä ylläpitämiseksi. Oheisten asioiden eteen on tehty paljon töitä Suomessa ja kansainvälisesti... www.finlex.fi. www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/194700... "...tukea Suomen anomusta päästä Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi ja niinikään liittyä jokaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien turvin solmittuun yleissopimukseen YK pähkinänkuoressa ja YK:n yleissopimuksesta www.ykliitto.fi/tiedottaa/yk_pahkinankuoressa "YK perustettiin ylläpitämään maailmanrauhaa. Peruskirjan mukaan jäsenvaltiot sitoutuvat ratkaisemaan erimielisyytensä rauhanomaisin keinoin ja välttävät voimankäyttöä tai toisen jäsenvaltion uhkaamista sillä. Keskeisintä on konfliktien ehkäiseminen, eli toiminta, joka estää kiistojen ja erimielisyyksien kehittymisen aseellisiksi konflikteiksi ja torjuu konfliktien uusiutumisen. Keinona on ehkäisevä diplomatia - neuvottelut, sovittelu ja luottamusta rakentavat toimet, rauhanturvatoiminta, aseidenriisunta sekä tilanteen niin vaatiessa, sanktioiden käyttö." www.europa.eu "Mikä Euroopan unioni on? EU on ainutlaatuinen taloudellinen ja poliittinen yhteistyökumppanuus, jonka muodostaa 27 demokraattista Euroopan maata. Mitkä ovat unionin tavoitteet? Rauhaa, hyvinvointia ja vapautta unionin 495 miljoonalle kansalaiselle – oikeudenmukaisemmassa ja turvallisemmassa maailmassa. EU:n jäsenvaltioden välillä ei ole ollut sotia yli 60 vuoteen" Euroopan unionin perusoikeuskirja www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf Etyj on 56 Euroopan, Pohjois-Amerikan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian valtion muodostama järjestö www.osce.org (Organization for Security and Cooperation in Europe) Wikipediasta voi hakea myös diplomatia, jonka yhtenä tehtävänä on turhien vastakkainasetteluiden välttäminen ja asioista keskusteleminen. Kun keskustelijoita on paljon erilaisia ihmisiä ihan esimerkiksi EU:ssa 27 maasta, Etyj:ssä 56 maasta ja YK:ssa 192 jäsenvaltiosta on myönteinen vuorovaikutus, kuten väärinkäsitysten välttäminen ensisijaisen tärkeää. Mielestäni on mielekästä viestiä myös myönteisestä vuorovaikutuksesta. Taantumasta selvitään hyvällä kansallisella ja kulttuurisella identiteetillä, osaamisella ja myönteisellä kansainvälisellä vuorovaikutuksella.
Tämäkin on vain uusi todiste kommunismin petollisuudesta. Silkkaa kohtalon ironiaa, että koko 60- ja 70-luvun Saksan radikaali vasemmistoaktivismi perustui valheelle!
Eikö nykyvasemmiston kuten vasemmistovihreiden toiminta perustu samanlaiseen sekoiluun? Nenäänsä pidemmälle ei ajatella, kunhan riehutaan.
Vanhat virkamiesstallarit piileksivät edelleen ministeriöiden kätköissä. Päästalinisti on presidenttinä. Tarvitsemme uudet naamat ministereiksi ja kansanedustajiksi. Lisäksi tarvitsemme puolueen, joka lupaa siivota ministeriöt kaikista näistä kommunisteista. Virkamiehistö on läpimätä.
Mitä löytyy meidän suomalaisten "stasikaapeista". Niin kauan kun asioita ei selvitetä, niin epäilykset leijuvat Suomenkin ilmassa. Eikö olisi jo aika puhdistaa meidänkin ilma. Manunkin olisi tämä jo ymmärrettävä, vai onko hän tähän jo liian vanha. Silloin muiden on tartuttava pontevasti asiaan.
osa poliitisesta linjasta, joka - varsin omituisesti - johti DDR:n tunnustamiseen, kun sitä ajava NL oli hävinnyt Kylmän Sodan, koska Kiina vaihtoi puolta 1971-73. Samaan aikaan Suomi tuki NL:a sen strategisessa offensiivissa: Kostamus lisäsi tuon tason puolustuskykyä. Tähän lisättiin MIRin valmistus, vaikka USA protestoi, ja NL oli menossa konkurssiin - kumouksensa kanssa. Selvää, että tuolla ansaittiin. Mutta oliko konkkaan meno NL:n seurassa tarpeen? Se vaati muuta kuin arvostelukyvyn puutetta. Ja tuo muu tulee selvittää - julkisesti. Samalla tulee selvittää vastuut maanpetoksellisiin peitetouhuin ja valheisiin, enemmän KGB:n kuin Stasin kanssa. DDR oli kauppatavaraa näissä yhteyksissä, vaikka se terroria sponsoroi, jopa mainosti, mitä tehtiin Suomessakin.
Kaipaisivat varmaan monet punaiset laulut päivitystä kun totuudet paljastuvat. Aika hurjaa kun kokonainen suuri 60-luvun punainen opiskelijaliike ja lukuisat väkivaltaiset terroristijoukot Baader-Meinhof, RAF jne perustavat ideologiansa valheelle. Mutta Suomen stallareitten usko on vahva, totuutta vahvempi. Se ei horju,
I Kanervan savustaminen ulos ulkoministerin paikalta oli hyvä esimerkki siitä, miten Tehtaankadun juorukelloja pitää kohdella. P Väyrynen ja kumppanit odottavat vuoroaan. Stasilistat julki, niin turhat spekulaatiot loppuvat. Listoilta löytyy tänäkin päivänä maamme politiikassa vaikuttavia ihmisiä. Miten luotettavia he ovat kansalaisten silmissä. Kannammeko vieläkin näiden ihmisten avulla neukkilan raskasta omaan mahdottomuuteensa romahtaneen kommunistihallinnon painolastia harteillamme. Se poistuu vasta kun oma pesä on selvitetty. Saksassa pesänselvitykseen on kyetty. Miksi ei Suomessa, joka oli pahasti kontallaan Moskovaan.
ovat olleet entisissä "kansandemokratioissa," koska niissä "johtavan puolueen" jäsenyydet olivat selviä. Niitä tai muuta julkista lojaalisuutta Kremlille vaadittiin sääntönä. Pulma noissa maissa on nyt tulkintojen teoissa ja sovellutuksissa, henkilökohtaisilla tasoilla. Suomessa NL-suhteiden todellisuus oli poissa julkisuudesta. Sen "aktiivisen antifasistisen rauhanpolitiikan" tukeminen muuttui jostakin syystä yleiseksi, kun terroritoimet muualla liitettiin aktiviteetteihin. Tämän ilmiön taustat tulisi selvittää. Ne näyttävät Kurraksenkin jutussa epäselviltä. Saksassa on samoja ongelmia kuin Suomessa - politiikan ja poliitikkojen tasolla. Sama on vielä selvempää Ruotsissa ja Tanskassa.
Meilläkin on syytä suorittaa perusteellinen pesänselvitys ja pudistaa poliittinen ilmapiirimme, joka on tänäänkin erittäin tulehtunut. Emme voi loputtomiin odottaa Manun poistumista. T Halonen ei ryhdy mihinkään toimenpiteisiin. Tiitinen on hiljaa niin kauan kuin on Eduskunnan pääsihteeri. Muiden on ryhdyttävä isänmaalliseen tekoon listan henkilöistä välittämättä. Emme ole enää Sovietfinland. Tänään olemme EU-Suomi, jonka historiassa on pahoja mustia aukkoja.
poistumisia pidä tosiaankaan odottaa. Mies tulisi ottaa julkisesti kuultavaksi, muiden vastuullisten kanssa, mieluimmin valan alla. USA:ssa presidentit pantiin ahtaalle valehtelusta yksityisasioissa oikeuden edessä, koska oikeus on tasavallassa presidentinkin yläpuolella. Suomen tilanteessa voi olettaa, että asianomaiset tekivät, mitä ajatelivat parhaaksi. Mutta mitä kaikkea tehtiin ja jätettiin tekemättä tulee selvittää. Kyllä tositilanne vuosina 1979-83 oli uskomattoman sekä typerä että karmea. Sitten vielä palkitaan vaitiolosta, kun sitä ei todella tarvita, ja kun se peittää tehtyjä tosi rikoksia.

Kirjoita uusi kommentti

Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja